Pitkästä aikaa taas tekstiä tänne... Kiireitä on sen verran ollut, etten ompelemaan oikein ole kerinnyt. Nyt viikonloppuna tein vaaleanpuna-vaaleansiniset korvahuput loppuun, ja nappasin niistä muutaman kuvankin! Todennäköisesti niitä en tule varmaan ikinä käyttämään, lähinnä tuollaiset testijutut... Noo, aika näyttää, saako suokkitammamme ne vielä korviinsa! x))

Nojoo... Empähän ole vieläkään saanut mitään uutta aikaiseksi, tai vanhoja juttuja korjattua. :D Nyt pitäisi kyllä tässä lähipäivinä oikeasti askarrella nuo kärryjen suojuspussit kuntoon, tai jopa voisin värkkäillä uudet, jotka sopisivat ajoväreihin! Se jää nähtäväksi, mihin päädyn! Suomenhevostammamme villaloimen, Hööksistä tilatun "enkkuviltti"-tyylisen loimen olen ajatellut ihan käsin korjata, näin taitaa tulla kaikista siistein jälki. Ja sitten ihaniin, vaaleanpuna-sinisiin korvahuppuihini... Olen kyllä nyt ihan tyrmistynyt, aivankuin ne olisivat mystisesti kadonneet jäljettömiin! :S Eipä niitä löydy mistään, kumma juttu... :D

 

Mitään uutta projektia en ole vielä kerinnyt aloittamaan, mutta kaipa tässä joku päivä taas isompi inspiraatio iskee! :)
Nyt olisi tarkoitus korjata ponini kilpakärryjen pussit, kun käytössä ovat hieman repsahtaneet... Muutamia loimia olisi myös korjaustyön alla, mm. villaloimi ja sadeloimen reunus.

Korvahuput ovat edelleen keskeneräiset, viikonlopun aikana ajattelin väsäillä ne loppuun! :)

Kuvailin tänään hieman noita tekeleitäni, ja mallien työtä saavat hoitaa omat heposeni - Pihvi & Siltteri. Kaikki tähänastiset varusteet ovat tehty näille kahdelle, ja voisin hieman esitellä niistä muutamia...



Viimeisin tekeleeni, tummansininen/musta villaloimi punaisella kantilla. Edessä kaksi kiinnityssolkea, mahan alitse kulkevaa remmiä en tähän laittanut, sillä tämä saa toimia kuivatusloimena muun loimen alla tai sitten ihan edustusloimena. Tämä loimi sai alkunsa, kun ostimme suomenhevosellemme ratsastusloimen, joka paljastuikin liian pieneksi. Seuraava ajatukseni oli pienentää tästä shettiksellemme sopiva, heitin loimen sen niskaan ja kappas - loimi istui hyvin ja oli sopivan kokoinen tuollaisena "tavallisena" loimena. Tuumasta toimeen - ompelin nuo kiinnitysjutut, ja hieman tuunailin muutenkin. Punamustan loimen halusin, sillä olen keräillyt pikkuhiljaa ponille punamustia varusteita ja pyrkinyt tekemään Duudsonityylisiä varusteita. Tähän loimeen olisi tarkoitus saada jossain vaiheessa värkättyä jokin hauska teksti, samaan sarjaan kuin "komeutehen kahlittu"-tekstillä oleva satulahuopa ja lempilapseni - kallis ja hieno - jenkkityylinen riimu PÄÄLLIKKÖ tekstillä. Se on ehdoton suosikkivarusteeni hevostemme mittavasta varusteskaalasta - sitä suojellaan niin auringonvalolta kuin tavalliselta tarhakäytöltä.



Huomatkaa heti alkuun, että mallit näyttävät erittäin innostuneita, päiväheinäaika taisi pahasti painaa päälle... Mutta itse asiaan. Kuvan loimen tein viime keväänä, kun kotoa löytyi tuollaista kivaa fleecekangasta. Edestä loimi on umpinainen, eli pään yli pujotettavaa mallia. Mahan alta kulkee yksi remmi, tämä loimi on tarkoitettu lähinnä kuljetukseen, kävelytykseen ja varmaankin ihan itseni ihasteltavaksi.



Tämän satulahuovan teko on kestänyt pitkään - riippuen omasta kiinnostuksestani. Joskus kun aloin sitä värkkäämään, tarkoituksenani oli tehdä erittäin koristeellinen ja arvokkaan näköinen huopa. Mieli kuitenkin muuttui matkan varrella inspiraation mukaan, ja tällainen siitä sitten tuli. Suloinen kirahvihuopa, tähän olen tyytyväinen. Huovassa näkyvät mustat täplät ovat nerokkaiden hevostemme lumiturpajälkiä, kun kaikkeen oli aivan pakko koskea. Tikkauksena huovassa on molemmilla puolilla kolme sydäntä.



Pääkallohuopa - vanhasta uutta. Sininen, vähän käytetty huopa kuin huusi uutta ilmettä. En koskaan siitä ole oikein pitänyt, mutta nyt on ne ajat ohi. Ompelin huopaan vaaleanpunaisen reunuksen, toiselta puolelta huovassa ei ole mitään tuunauksen merkkejä havaittavissa. Vaaleanpunaiseen kankaaseen oli pakko saada jotain - aluksi miettisin hevosen nimeä - mutta nähtyäni Suomen Ratsutarvikkeen sivuilla Pfiff-merkkiset vaaleanpunaiset pääkallopintelit, niin oli pakko tehdä tämmöinen. Ostoslistalle voi siis lisätä seuraavaksi juuri nämä kyseiset pintelit. Minulla on tekeillä tähän samaan huopaan sopivat korvahuput, tai oikeastaan ne ovat jo valmiit lukuunottamatta otsalle tulevaa samanlaista pääkallokuviota. Huppujen mittaamisessa oli paljon tekemistä, sillä hevoseni pää tuntui kamalan suurelta mihinkään huppuun ja sellaisia minulla ei ennestään ollut. Huovan reunassa kulkee koristenaru, jonka lisäilin myös.

Lisää taas tulossa! :))

~Anna~

Päätinpähän tällaisenkin avata... Suunnitteilla on ollut blogi jo pidemmän aikaa, lähes joka kerta on tullut mieleen, kun näen ompelukoneeni. Nyt se sitten on tässä. :)

Voisin hieman kertoa itsestäni, hevosistani ja millaisella kalustolla näitä varusteita polleilleni syntyy. Eli ikää itseltäni löytyy 16vuotta, elokuussa 17. Hevosia olen harrastanut vuodesta 2003 lähtien, ja oman shetlanninponini sain neljä vuotta sitten ystävänpäivänä. Suomenhevostamma meille tuli sitten samana vuonna kesällä, ja nyt hevosemme asuvat omassa tallissamme, täällä Varsinais-Suomessa.

Ompelukoneeni, Bernina Activa 220, sain kesällä 2008 rippilahjaksi. Kone on toiminut hyvin, tekee siistiä jälkeä ja helppo käyttää. Haaveenani olisi jossain vaiheessa saada ompelukone, jossa olisi mahdollisuus tehdä kirjailuja. Nykyiselläkin pystyy tekemään 30kpl erilaista kuviota ja tehdä pieniä kirjaimia ja numeroita. Minulle, joka rakastaa hevosten varusteita, (erityisesti mm. satulahuopia ja muita hevosten "tekstiilejä",) olisi aina tarvetta kirjailla nimi tai lause satulahuovan tai loimen kulmaan.

Täällä voit lukea tekeleistäni, katsella kuvia ja lueskella kuulumisia. Jossain vaiheessa olisi tarkoitus saada esim. ohjeita tänne, mutta siirretään se tulevaisuuteen!

Tervetuloa lukemaan ! :))

~Anna~